Pokeri ei syntynyt yhdessä paikassa eikä yhtenä vuonna. Se kehittyi vuosisatojen aikana useiden eurooppalaisten korttipelien pohjalta, sai nykyisen muotonsa Yhdysvalloissa ja levisi lopulta koko maailmaan.
Tähän artikkeliin on koottu neutraali katsaus pokerin historiaan: mistä peli on peräisin, miten säännöt kehittyivät, milloin Texas Hold’emista tuli hallitseva pelimuoto ja mitä verkkopokerin aikakausi toi mukanaan. Kyseessä on tiedollinen katsaus, ei pelistrategiaopas.
Pokerin historian aikajana
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 1500-luku | Primiera ja Primero – varhaisia eurooppalaisia esimuotoja |
| 1700-luku | Ranskalainen Poque leviää Pohjois-Amerikkaan |
| 1820–30-luku | Peli mainitaan New Orleansissa; siirtymä 52 kortin pakkaan |
| 1860-luku | Suora ja korttien vaihto lisätään sääntöihin |
| 1870-luku | Peli esitellään brittiläiselle seurapiirille |
| 1970 | Ensimmäinen World Series of Poker Las Vegasissa |
| 1990-luku | Verkkopokerihuoneet avautuvat; televisiointi yleistyy |
| 2003 | Harrastelijan WSOP-voitto käynnistää verkkopokeribuumin |
| 2011 | Yhdysvaltain oikeustoimet muuttavat alan rakennetta |
Eurooppalaiset esimuodot
Pokerin varhaisimpina sukulaisina pidetään eurooppalaisia korttipelejä, joista on mainintoja jo 1500-luvulta. Italiassa peliä kutsuttiin nimellä Primiera ja Espanjassa Primero.
Näissä peleissä jokaisella pelaajalla oli muutama kortti, ja voittavat yhdistelmät perustuivat samanlaisiin kortteihin ja pareihin. Myöhemmin peleihin lisättiin sääntöjä, joissa tietyillä korteilla oli erityinen arvo. Saksassa kehittyi Pochen ja Englannissa Brag, joissa molemmissa keskeinen elementti oli vastustajan harhauttaminen panostamalla – siis bluffaus. Ranskalainen versio Poque levisi 1700-luvulla siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan.
Pelin juuria on yhdistetty myös vanhaan persialaiseen As Nas -korttipeliin. Tätä yhteyttä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan, ja nykytutkimuksessa eurooppalaista alkuperää pidetään todennäköisempänä.
New Orleans ja nimen synty
Ratkaiseva vaihe tapahtui New Orleansissa 1800-luvun alkupuolella, jossa ranskalaisperäinen Poque levisi englanninkielisten pelaajien keskuuteen. Nimi mukautui puhekielessä muotoon poker.
Peli mainitaan yhdysvaltalaisissa lähteissä 1820-luvun lopulla, jolloin sitä pelattiin 20 kortin pakalla. Muutamaa vuotta myöhemmin, 1830-luvulla, kuvauksissa esiintyy jo 52 kortin pakka. Peli levisi Mississippi-joen höyrylaivoilla ja edelleen sisämaahan.
Säännöt kehittyvät
Nykyisin itsestään selviltä tuntuvat säännöt lisättiin peliin vasta vaiheittain 1800-luvun kuluessa. Suora otettiin mukaan voittavana yhdistelmänä, samoin mahdollisuus vaihtaa kortteja.
Myös luovuttaminen eli taittaminen (fold) vakiintui tässä vaiheessa. Se muutti pelin luonnetta olennaisesti: pelaajan ei enää tarvinnut pelata jokaista kättä loppuun, vaan huonot kädet saattoi jättää kesken pienemmällä tappiolla. Suurin osa uusista säännöistä syntyi 1860-luvulla, ja peli oli erityisen suosittu Yhdysvaltain sisällissodan aikana sekä myöhemmin lännen saluunoissa.
Miksi käsien arvojärjestys on juuri tällainen?
- 52 kortin pakasta saa 2 598 960 erilaista viiden kortin kättä.
- Arvojärjestys seuraa suoraan todennäköisyyksiä: harvinaisempi yhdistelmä on arvokkaampi.
- Järjestys ei siis ole sopimuksenvarainen vaan laskettavissa.
- Siksi sama arvojärjestys pätee pelimuodosta toiseen.
Miksi käsien arvojärjestys on juuri tällainen?
Pokerin arvojärjestys ei ole mielivaltainen vaan perustuu suoraan todennäköisyyksiin: mitä harvinaisempi yhdistelmä, sitä arvokkaampi se on.
52 kortin pakasta voidaan muodostaa 2 598 960 erilaista viiden kortin kättä. Kun lasketaan, kuinka moni näistä on esimerkiksi värisuora ja kuinka moni pari, saadaan suoraan käsien keskinäinen järjestys. Tämä on myös syy siihen, miksi arvojärjestys on pysynyt samana pelimuodosta toiseen. Käsien järjestykseen voi tutustua tarkemmin pokerin perusteita käsittelevällä sivullamme.
Pokeri leviää Eurooppaan
Peli levisi Atlantin yli vaiheittain. Yksi usein kerrottu käännekohta ajoittuu 1870-luvulle, jolloin Yhdysvaltain Britannian-lähettiläs esitteli pelin brittiläiselle seurapiirille ja laati siitä lyhyen ohjeistuksen.
Laajemmin pokeri levisi Eurooppaan kuitenkin vasta maailmansotien myötä, kun yhdysvaltalaiset joukot toivat pelin mukanaan. Sotien jälkeen pokerista tuli suosittu seurapeli sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
WSOP ja Texas Hold’emin nousu
Modernin pokerin kannalta merkittävin yksittäinen kehitys tapahtui vuonna 1970, kun Las Vegasissa järjestettiin ensimmäinen World Series of Poker -turnaus. Se teki pokerista kilpaurheilun kaltaisen tapahtuman, jolla oli voittajat ja mestaruudet.
Samalla nousi esiin pelimuoto, joka syrjäytti aiemmat: Texas Hold’em. Siinä pelaaja saa kaksi omaa korttia ja käyttää lisäksi viittä kaikille yhteistä korttia. Rakenne osoittautui sekä katsojaystävälliseksi että pelaajille sopivaksi, ja siitä tuli turnauspokerin vakiomuoto. Televisiointi vahvisti kehitystä 1990- ja 2000-luvuilla, kun piilokamerat mahdollistivat pelaajien korttien näyttämisen katsojille.
Verkkopokerin aikakausi
Verkkopokerihuoneet avautuivat 1990-luvun lopulla, ja 2000-luvun alussa peli koki poikkeuksellisen kasvun. Käännekohtana pidetään vuotta 2003, jolloin harrastelijapelaaja voitti WSOP-päätapahtuman karsiuduttuaan sinne pienen panoksen verkkoturnauksesta.
Tapaus sai valtavasti julkisuutta ja toi verkkopokeriin suuren määrän uusia pelaajia. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksittäiset menestystarinat eivät kuvaa tavanomaista lopputulosta. Verkkopokerin ja pöytäpokerin eroja käsitellään verkkopokeria koskevassa artikkelissamme, ja alan yhden tunnetuimman toimijan vaiheita PokerStarsia käsittelevällä sivullamme.
Kasvu ei jatkunut keskeytyksettä. Vuonna 2011 Yhdysvaltain viranomaiset nostivat syytteet useita verkkopokerisivustoja vastaan, mikä sulki yhdysvaltalaisilta pääsyn suurimmille sivustoille ja muutti alan rakennetta pysyvästi. Sittemmin sääntely on eriytynyt maittain.
Taidon ja sattuman suhde
Pokeria kuvataan usein taitopeliksi, ja se eroaakin rakenteeltaan kasinopeleistä: pelaajat pelaavat toisiaan vastaan, eivät taloa vastaan.
Yksittäisen käden ratkaisee kuitenkin merkittäviltä osin sattuma, ja taidon vaikutus näkyy vasta suuressa määrässä käsiä. Lisäksi pelisivusto tai kasino perii jokaisesta kädestä oman osuutensa, minkä vuoksi pelaajille jaettava kokonaissumma jää panostettua pienemmäksi. Tämä on syy siihen, että myös pokerissa valtaosa pelaajista häviää pitkällä aikavälillä.
Lähteet
Vastuullisuushuomautus
Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi. Se kuvaa pokerin historiaa neutraalisti eikä anna pelistrategioita, kannusta pelaamiseen tai suosittele yksittäisiä pelisivustoja.
Vaikka pokerissa taidolla on merkitystä, valtaosa pelaajista häviää pitkällä aikavälillä, koska pelipaikka perii osuutensa jokaisesta kädestä. Yksittäiset menestystarinat eivät kuvaa tavanomaista lopputulosta. Rahapelaaminen on sallittu vain täysi-ikäisille (18 vuotta täyttäneille). Pelaa aina vain summilla, joilla sinulla on varaa hävitä.
Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, apua on saatavilla:
- Peluuri – maksuton tuki ja neuvonta: peluuri.fi
- Peliklinikka – tukea pelaamisen hallintaan: peliklinikka.fi
- THL – tietoa rahapelaamisesta ja pelihaitoista: thl.fi
Usein kysytyt kysymykset
Mistä pokeri on peräisin?
Se kehittyi eurooppalaisista korttipeleistä, kuten italialaisesta Primierasta, saksalaisesta Pochenista ja ranskalaisesta Poquesta. Nykymuotonsa peli sai Yhdysvalloissa 1800-luvulla.
Mistä nimi ”poker” tulee?
Ranskalaisperäisestä Poque-pelistä, jonka nimi mukautui englanninkielisessä puheessa muotoon poker.
Milloin ensimmäinen WSOP järjestettiin?
Vuonna 1970 Las Vegasissa. Turnaus teki pokerista kilpailullisen tapahtuman ja nosti Texas Hold’emin valtapelimuodoksi.
Miksi käsien arvojärjestys on tietynlainen?
Se perustuu todennäköisyyksiin: 52 kortin pakasta saa 2 598 960 erilaista viiden kortin kättä, ja harvinaisemmat yhdistelmät ovat arvokkaampia.
Onko pokeri taitopeli vai onnenpeli?
Molempia. Yksittäisessä kädessä sattuma ratkaisee paljon, ja taito näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Pelipaikan perimä osuus tekee pelistä silti valtaosalle tappiollisen.